Laura on koulutukseltaan terveydenhoitaja. Hänen erityisosaamisalueenaan on lasten terveydenhoito.

Äidit tietävät, että vauvan hoito voi olla toisinaan melkoista arvoitusten ratkomista itkuisuuden selvittelystä imetysvaivoihin. Joskus tilanne voi haastaa äitiä ja koko perhettä niin, että ulkopuolisen ammattilaisen tuki on paikallaan. Lauran vastaanotolle voi hakeutua silloin, kun jokin seuraava, monelle perheelle tuttu aihepiiri mietityttää:

Vauvan itkuisuuden syyn selvitys Vauvan kuuluu viestiä itkullaan nälkää, väsymystä, läheisyyden kaipuuta ja ikävää tunnetta esim. täyden vaipan tai epäsopivan lämpötilan vuoksi. Näin viestivä vauva on kuitenkin helposti rauhoiteltavissa, kun hänen tarpeisiinsa vastataan, eikä itkua kuulu olla määrällisesti niin paljoa, että se tuntuisi vanhemmista vievän isoa osaa päivästä. Jos sellaisia päiviä on usein, jolloin vauva on selvästi tyytymätön tai hänen rauhoittamisekseen tarvitaan hyvin suuri määrä työtä, on kyseessä usein jokin hoidettavissa oleva vaiva. Vauvan itkuisuuden syy on aina syytä selvittää sekä vauvan itsensä että vanhempien jaksamisen vuoksi.

(Itkuisuuteen liittyen tyypillisimpiä kuvauksia arjesta on, että vauvaa hytkytellään ja kannetaan lähes tauotta, vauva on rinnalla (rauhoittamassa itseään) jatkuvasti, menot ajoitetaan tiettyyn aikaan päivästä, kun muuna aikana on mahdotonta poistua itkevän vauvan kanssa kotoa, vanhemmat kokevat epäonnistumista, kiintymyssuhteen luominen on hankalaa. Eli jos haluaa jotain ihan yksittäistä tuoda esiin, voi poimia näistä jonkun esimerkin.)

Vatsavaivat: Teettääkö kakka työtä? Tuleeko sitä lähes joka vaippaan tai monen päivän tauoilla? Kumpikin tilanne voi olla yhtä vaivalloista ja tuntua ikävältä vauvasta. Toisilla vatsa on kipeä kertyneen ilman vuoksi. Vatsan hieronta ja ”pierujumppa” ovat tulleet tutuiksi ja silti vauva vääntelehtii, ähisee tai itkeskelee. Toisilla ilma ei meinaa millään tulla ulos, toisilla sitä tulee paineella ja kovaäänisesti.

Refluksioireilu: Vauvan anatomiasta johtuen pientä pulauttelua on lähes kaikilla muutamien ensimmäisten kuukausien ajan. Silloin, kun sitä on vanhempien mielestä paljon tai asiaan liittyy muunlaisia oireita (esimerkiksi nieleskelyä, kakomista, yskimistä), on oireita ja niiden syitä hyvä tutkia. Vanhempien voi olla hankalaa tunnistaa, milloin puhutaan tavanomaisesta lievästä oireilusta ja milloin voimakkaammasta oireilusta. Tähän hyvä nyrkkisääntö on, että tavanomaisella oireilulla vanhemmat eivät yleensä kovin paljoa mieti koko asiaa, vauvaa ei tarvitse erityisesti hoitaa ja rauhoitella oireilun vuoksi tai vaatteita vaihtaa useita kertoja päivässä pulauttelun vuoksi. Refluksioireilua voi helpottaa monenlaisin lääkkeettömin konstein ja tarvittaessa myös lääkärin määräämin lääkkein.

Imetys: Vauva vääntelehtii rinnalla eikä meinaa tarttua siihen. Saatuaan lopulta otteen vauva irrottaa sen helposti. Imuote napsuu ja maitoa valuu suupielistä. Kieli näyttää siltä, ettei se ylety kunnolla ulos suusta tai pääse tekemään hyvää ja laajaa liikettä suun sisällä. Maitoa ei tule riittävästi tai sitä valuu vuolaana. Imetyksenhän piti olla helppoa ja maailman luonnollisin asia. Miksi se ei meillä suju? Älä jää yksin imetysongelmiesi kanssa. Lähes aina imetyksen pulmiin löytyy hoidettavissa oleva syy.

Uni: Lapsi on hankala saada nukahtamaan, uni katkeaa kovin helposti tai hän herää aina itkuisena. Lapsi nukkuu vain tietyssä asennossa, liikkeessä tai sylissä. Hyvän unen taustalla on monta tekijää. Mikä tahansa oire tai vaiva voi haitata unta ja onkin tärkeää aina selvittää, olisiko tällaisesta kyse. Parasympaattista hermostoa tarvitaan lepoon ja rauhoittumiseen ja joskus esimerkiksi stressi tai kehon kireydet voivat hankaloittaa sen toimintaa. Toisilla lapsilla jotkin uneen liittyvät opitut asiat (uniassosiaatiot) voivat hankaloittaa unta ja silloin onkin hyvä korvata niitä toimivammilla.

Varaa aikasi tästä