Purentalihasten käsittely – apua leuan kireyteen, jännitykseen ja kipuun

Tuntuuko leukasi aamuisin jäykältä tai väsyneeltä? Huomaatko purevasi hampaita yhteen keskittyessäsi tai stressaavassa tilanteessa? Kärsitkö toistuvasta päänsärystä, kasvojen alueen kireydestä tai niska-hartiaseudun jännityksestä?

Oireiden taustalla voi olla purentalihasten liiallinen kuormitus tai purentaelimistön toimintahäiriö. Purentalihasten käsittelyllä voidaan pyrkiä vähentämään lihasjännitystä, lievittämään oireita ja tukemaan leuan alueen normaalia toimintaa.

Mitä purentaelimistön toimintahäiriöllä tarkoitetaan?

Purentaelimistö muodostuu muun muassa leukanivelistä, purentalihaksista ja hampaistosta sekä niitä ympäröivistä kudoksista. Näihin liittyvistä kiputiloista ja toimintahäiriöistä käytetään yleisnimitystä TMD eli purentaelimistön toimintahäiriöt.

TMD-oireet ovat melko yleisiä, ja niiden voimakkuus voi vaihdella lievästä ja ajoittaisesta kireydestä pitkäkestoisempaan kipuun ja leuan toiminnan häiriöihin.

Tyypillisiä oireita voivat olla esimerkiksi:

• purentalihasten kipu, arkuus tai kireys
• leukojen väsyminen tai jäykkyys
• kipu leuan, poskien tai ohimoiden alueella
• päänsärky
• leukanivelen naksuminen tai muut niveläänet
• suun avaamisen rajoittuminen
• kipu pureskeltaessa
• kasvojen tai korvan seudun kipu.

Oireet voivat tuntua hyvin erilaisilta eri ihmisillä. Joskus purentalihasten jännitys tunnistetaan selvästi leuan alueen vaivaksi, mutta toisinaan oire voi tuntua esimerkiksi päänsärkynä tai kasvojen alueen kipuna.

Miksi purentalihakset jännittyvät?

Yksi purentalihasten kuormitukseen liittyvä tekijä on bruksismi, jolla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta purentalihasten toimintaa, kuten hampaiden yhteen puremista tai narskuttelua. Bruksismia voi esiintyä sekä nukkuessa että valveilla.

Yöllinen narskuttelu voi jäädä ihmiseltä itseltään kokonaan huomaamatta. Ensimmäisiä merkkejä voivat olla esimerkiksi aamuisin tuntuva leukojen jäykkyys, purentalihasten arkuus, päänsärky tai hammaslääkärin havaitsema hampaiden kuluminen.

Valveilla tapahtuva hampaiden yhteen pureminen voi puolestaan liittyä esimerkiksi voimakkaaseen keskittymiseen tai kuormittaviin tilanteisiin. Moni huomaa vasta asiaan kiinnitettyään huomiota pitävänsä hampaita tarpeettomasti yhdessä päivän aikana.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki purentalihasten oireet eivät johdu bruksismista. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt ovat monitekijäisiä, minkä vuoksi oireiden syy ja sopiva hoito arvioidaan aina yksilöllisesti.

Purentalihasten jännitys voi tuntua muuallakin kuin leuassa

Purentalihakset toimivat osana laajempaa kokonaisuutta. Tämän vuoksi purentaelimistön oireisiin voi liittyä myös pään, kasvojen ja niska-hartiaseudun oireita.

Esimerkiksi ohimoiden alueella sijaitsevat lihakset osallistuvat leuan liikkeisiin ja voivat kuormittuessaan olla arat. Purentalihasten arkuus voi myös ilmetä päänsärkynä. Bruksismiin voi puolestaan liittyä leukanivelen ja kasvojen alueen oireiden lisäksi myös niska-hartiaseudun kipuja.

Siksi vastaanotolla ei välttämättä keskitytä vain yhteen kipeään kohtaan, vaan tilannetta voidaan tarkastella laajemmin asiakkaan oireiden ja tarpeiden mukaan.

Miten purentalihasten käsittely voi auttaa?

Purentalihasten käsittelyn tavoitteena on vähentää lihasten jännitystä ja arkuutta sekä helpottaa oireita. Manuaalisen käsittelyn lisäksi hoitoon voidaan yhdistää asiakkaalle sopivia liike-, rentoutus- ja harjoitusohjeita.

Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa käytetään tilanteen mukaan erilaisia hoitomuotoja. Näitä voivat olla esimerkiksi omahoito ja harjoitteet, fysioterapeuttiset hoidot, kivunhoito sekä hammaslääkärin arvion perusteella purentakisko. Hoito valitaan oireiden ja niiden taustalla olevien tekijöiden mukaan.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

KymiTerveyden naprapaatti Jussi Sivonen tekee purentalihasten käsittelyä osana vastaanottotyötään.

Vastaanotolla lähdetään liikkeelle asiakkaan oireista ja tilanteesta. Jussi on rauhallinen ja huolellinen ammattilainen, joka pyrkii hyödyntämään työssään uusinta tutkimustietoa sekä yhdistelemään manuaaliterapiaa ja harjoitusterapiaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Tavoitteena ei ole ainoastaan käsitellä kireitä lihaksia, vaan myös pohtia yhdessä asiakkaan kanssa, millaiset tekijät voivat ylläpitää oireita ja millaisilla keinoilla omaa hyvinvointia voisi tukea myös vastaanottokäyntien välillä.

Milloin purentalihasten käsittelyyn?

Purentalihasten käsittelyyn voi hakeutua esimerkiksi silloin, kun:

• leuat tai purentalihakset tuntuvat jatkuvasti kireiltä
• heräät aamuisin leuat jäykkinä tai väsyneinä
• huomaat purevasi hampaita yhteen päivän aikana
• kasvojen tai ohimoiden alueella on lihasjännitystä
• pureskelu väsyttää leukaa
• kaipaat apua purentalihasten rentouttamiseen.

Purentalihasten käsittely voi olla yksi osa oireiden hoitoa, mutta se ei korvaa hammaslääkärin tai lääkärin tutkimusta silloin, kun sellainen on tarpeen.

Milloin hammaslääkärin tai lääkärin arvioon?

Hammaslääkärin arvio on tärkeä erityisesti silloin, jos oireisiin liittyy hampaiden voimakasta kulumista tai vaurioita, pitkittynyttä kipua, merkittäviä leukaniveloireita tai suun avautumisen vaikeutumista. Myös voimakkaat, uudet tai epäselvät oireet on tärkeää tutkia asianmukaisesti.

Hammaslääkäri voi arvioida purentaelimistön ja hampaiston tilannetta sekä tarvittaessa esimerkiksi purentakiskon tarvetta. Purentakisko voi suojata hampaita narskuttelun aiheuttamalta kulumiselta ja olla osa purentaelimistön oireiden hoitoa.

Älä totu jatkuvaan kireyteen

Leukojen jatkuva jännittäminen voi muuttua niin tavalliseksi, ettei sitä enää itse huomaa. Jos leuat tuntuvat jatkuvasti kireiltä, väsyneiltä tai aroilta, tilanteeseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Naprapaattimme Jussi Sivonen auttaa arvioimaan tilannetta ja suunnittelee käsittelyn yksilöllisesti asiakkaan oireiden ja tavoitteiden mukaan.

Varaa aikasi Jussille suoraan tästä.

Voit varata ajan myös puhelimitse ajanvarausnumerostamme
030 047 2383