Tyypin 2 diabetes kehittyy salaa, tunnista riskit ja oireet ajoissa
Moni yllättyy kuullessaan sairastavansa tyypin 2 diabetesta , joka on yleinen kansansairaus ja voi kehittyä pitkään ilman selkeitä oireita. Suomessa diabetesta sairastaa jo yli 500 000 ihmistä, ja suurin osa heistä sairastaa tyypin 2 diabetesta. Sairaus todetaan usein vasta, kun verensokeri on ollut koholla jo pitkään. Varhaisessa vaiheessa oireet voivat olla epämääräisiä. Tyypillisiä ensioireita ovat väsymys, lisääntynyt janontunne, tavallista tiheämpi virtsaaminen, näön hämärtyminen sekä pistely tai tunnottomuus jaloissa. Oireiden ilmaantuessa on tärkeää hakeutua tutkimuksiin ajoissa.
Diabeetikon tutkimuspaketti KymiTerveydessä
KymiTerveyden Diabeetikon tutkimuspaketin avulla voidaan selvittää mahdollinen diabeteksen riski tai seurata jo todetun diabeteksen hoitotasapainoa. Tutkimuspaketti sopii sinulle, joka haluat selkeän kokonaiskuvan tilanteestasi ilman lähetteitä tai useita eri käyntejä.
Tutkimuspaketti sisältää kattavat laboratoriokokeet sekä 60 minuutin vastaanottokäynnin diabeteshoitajan luona. Vastaanotolla tutkimustulokset käydään läpi ymmärrettävästi ja kokonaisuus arvioidaan yksilöllisesti, huomioiden elämäntavat ja mahdollinen jatkohoidon tarve. Tutkimuspaketti soveltuu sekä diabetesta epäiltäessä että jo todetun diabeteksen seurantaan.
Tutkimuspaketin hinta on 195 €.
KymiTerveyden diabeteksen asiantuntijat
Diabeteshoitaja Heli Hauhia
Diabeteksen hoito edellyttää aina säännöllistä ammattilaisen seurantaa ja yksilöllistä ohjausta. KymiTerveyden diabeteshoitaja Heli Hauhia tarjoaa asiantuntevaa ohjausta jo silloin, kun epäily diabeteksesta herää. Helin vastaanotolla kartoitetaan kokonaisvaltaisesti terveydentila, elämäntavat ja mahdollinen diabeteksen riski. Tarvittaessa Heli ohjaa asiakkaan lääkärin vastaanotolle jatkoselvittelyjä varten. Mikäli diabeteksen diagnoosi on jo olemassa, Heli toimii asiakkaan omahoitajana ja tukena sairauden hoidossa. Ohjaus kattaa verensokerin mittaamisen, ravitsemuksen, elämäntavat, lääkehoidon sekä mahdolliset haavanhoidot. Hoidon tavoitteena on hyvä hoitotasapaino ja arjen sujuvuus. Ilman ammattilaisen tukea hoitotasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on usein haastavaa.
Jalkaterapeutti Johanna Lilja
Diabetes voi heikentää jalkojen tuntoa ja verenkiertoa, minkä vuoksi pienetkin ihorikot, hiertymät tai haavat voivat jäädä huomaamatta ja pahentua nopeasti. Hoitamattomina jalkavaivat voivat johtaa tulehduksiin ja pitkittyneisiin haavoihin, jotka heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. KymiTerveydessä diabeetikoiden jalkojenhoidosta vastaa jalkaterapeutti Johanna Lilja, jonka vastaanotolla jalkojen terveyttä tarkastellaan ennaltaehkäisevästi, hoitavasti ja yksilöllisesti. Vastaanotolla annetaan ohjausta jalkojen omahoitoon, ihon ja kynsien hoitoon sekä jalkineiden valintaan. Tarvittaessa hoidetaan myös akuutit iho- ja jalkavaivat turvallisesti. Säännöllinen jalkaterapeutin arvio ja oikea-aikainen hoito ovat keskeisiä keinoja ehkäistä diabeetikon jalkavaivoja ja säilyttää jalkojen hyvä toimintakyky.
Lääkäri osana diabeteksen hoitotiimiä
Lääkäri vastaa diabeteksen lääketieteellisestä kokonaisuudesta. Vastaanotolla arvioidaan hoitotasapainoa, seurataan verensokeriarvoja ja mahdollisia liitännäissairauksia sekä tehdään päätökset lääkehoidosta ja sen muutoksista. Tarvittaessa yleislääkäri ohjaa jatkotutkimuksiin ja erikoissairaanhoitoon. KymiTerveydessä kaikki yleislääkärit voivat hoitaa diabeetikoita, mikä takaa joustavan ja jatkuvan hoidon ilman turhia viiveitä. Yhteistyö diabeteshoitajan ja jalkaterapeutin kanssa varmistaa, että diabeetikon hoito on suunnitelmallista, kokonaisvaltaista ja yksilöllistä.
Milloin tutkimuksiin?
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos esiintyy esimerkiksi:
– Pitkittynyttä väsymystä
– Lisääntynyttä janontunnetta tai virtsaamista
– Näön hämärtymistä
– Pistelyä tai tunnottomuutta jaloissa
– Haavojen hidasta paranemista
– Diabetesta suvussa
Jos tunnistat itsessäsi riskitekijöitä tai haluat varmistaa tilanteesi, varaa aika tutkimuksiin. Ajoissa tehty selvittely tuo mielenrauhaa ja usein myös mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen elintapoihin ja ravintoon liittyvillä muutoksilla.

