Väsyttääkö aina vaan? Syynä voi olla nopeasti yleistynyt uniapnea
Moni painii aamuisin väsymystä ja tahmeaa oloa vastaan, mutta väsymys ei välttämättä johdu pimeästä vuodenajasta tai liian lyhyistä yöunista. Kyse voi olla uniapneasta.
Uniapnea tarkoittaa unen aikana tapahtuvia hengityskatkoja, jolloin sisään- ja uloshengitys estyy hetkellisesti ylähengitysteiden ahtauden vuoksi. Kuorsaus ja hengityskatkot voivat olla merkkejä uniapneasta, mutta pelkkä kuorsaus ei välttämättä tarkoita uniapneaa.
Uniapnea voi heikentää unen laatua huomaamatta, ja sen vaikutukset näkyvät usein päiväsaikaan. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, ärtyneisyys, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet, jotka voivat vaikeuttaa työntekoa ja arkea. Hoitamaton uniapnea lisää myös riskiä onnettomuuksiin, tarkkaavuusvirheisiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Uniapnean toteaminen ja hoito
Uniapnea todetaan yleensä yön yli tehtävällä tutkimuksella, yöpolygrafialla. Tutkimuksessa rekisteröidään hengitysilman virtausta, kuorsausta, hengitysliikkeitä, sydämen sykettä ja veren happipitoisuutta. Näin saadaan luotettavat tiedot uniapnean esiintymisestä ja sen vakavuusasteesta. KymiTerveydessä uniapneatutkimukseen pääsee useimmiten jo saman viikon aikana, eikä tutkimukseen tarvitse lääkärin lähetettä. Tutkimus toteutetaan yöpolygrafialla, eli yön yli tehtävällä rekisteröinnillä. Ensin tehdään ajanvaraus sairaanhoitajan vastaanotolle laitteen opastusta ja hakua varten. KymiTerveyden sairaanhoitajat Kirsi Anttonen ja Heli Hauhia opastavat laitteen käyttöön, jotta rekisteröinti onnistuu ja tiedot tallennetaan laadukkaasti. Asiakas saa rekisteröintilaitteen mukaansa kotiin yön ajaksi. Seuraavana päivänä laite palautetaan, ja hoitaja purkaa rekisteröinnin sekä toimittaa tiedot analysoitavaksi KymiTerveyden yhteistyökumppanille Coronarialle. Lausunto valmistuu yleensä viikon sisällä ja hoitaja välittää tulokset hoitavalle lääkärille, joka tekee tarvittavat jatkotoimet. Keskivaikeasta tai vaikeasta uniapneasta kärsivät asiakkaat ohjataan keuhkotautien poliklinikalle.
Milloin hakeutua hoitoon? Tutkimukseen kannattaa hakeutua, jos esiintyy esimerkiksi:
- Päiväaikaista väsymystä ja uneliaisuutta
- Aamuisia päänsärkyjä
- Keskittymisvaikeuksia ja muistihäiriöitä
- Ärtyneisyyttä ja pinnan kireyttä
- Jatkuvaa kuorsausta tai hengityskatkoja nukkuessa
- Läheisen huomiot kuorsauksesta tai hengityskatkoista
Miksi hakeutua:
- Hoitamattomana uniapnea voi lisätä riskiä onnettomuuksiin, tarkkaavuusvirheisiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.
- Ajoissa aloitettu tutkimus ja hoito parantavat unta, vireyttä ja elämänlaatua.
Lue lisää Iltalehden artikkelistamme .